Matkalla Finisterreen

Tänään näin, yli 800 km taivallettuani, ensi kertaa järven. Saattaa se olla kyllä tekojärvikin. Järvisuomeen tottuneena on hämmästyttävää, ettei tässä maassa näytä olevan järviä

Näköalat vaihtelevat täällä Galiciassa melkoisesti päivänkin aikana. Olen hämmästellyt, miten paljon täällä on eukalyptusmetsiä. Eukalyptus tuotiin Australiasta ja näyttää viihtyvän hyvin. Puu kasvaa suoraan ainakin metrin vuodessa. Matkan varrella lähes kaikki uudet istutusmetsät Santiagon jälkeen ovat olleet eukalyptusta.
On täällä alkanut olla myös paljon mäntymetsää, kun maa muuttui karummaksi. Paikoin on kuin Lapissa olisi.
Olen nyt Hospitalin kylässä, 31 km:n päässä Finisterresta. Tämä on maalaiskylä. Majatalon vieressä on navetoita, joista tutut tuoksut tuovat mieleen lapsuuden.
Majatalojen (albergue, pension, meson) vuodepaikkojen hinnat ovat vaihdelleet 7-14 euron väliltä. Halvimpia ovat kuntien ylläpitämät alberguet, mutta niissä on yleensä epäsiisteintä ja henkilökunta ei tee työtä sydämellään. Erilaisten kristillisten järjestöjen ylläpitämissä majataloissa on palvelemassa usein vaellusintoisia vapaaehtoisia henkilöitä, jotka saavat palkkioksi ilmaisen majoituksen järjestön omissa majapaikoissa. Kaikkein parasta palvelua saa yksityisten ylläpitämistä majapaikoissa. Ne ovat paremmin varusteltuja, mutta myös kalleimpia. Jos haluaa oman huoneen, niin se on ilman muuta kalliimpi, 25 €:stä ylöspäin.

Huomenna (jHs) olen perillä Finisterressa (Finistra). Luvassa on aurinkoinen päivä ja ilta. Aurinko laskee klo 19.36 ja aikomukseni on mennä katsomaan, kun se painuu meren taakse. Sen näkeminen on ollut haaveenani kauan. Viime vaelluksellani menin vielä heikkokuntoisena Finisterreen bussilla todetakseni, etten sateen vuoksi nähnyt juuri mitään.

Kommentit

  1. Mallu27. lokakuuta 2021 klo 21.09

    Upealta kuulostaa👍🧙‍♂️. Matkasi on varmasti ollut kaikinpuolin ainutlaatuinen🤩!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Topi27. lokakuuta 2021 klo 22.40

      Upeaa on todella ollut. Auringon lasku Finisterressa kruunasi matkan.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jälleen Santiago de Compostelassa

Kuva
Perjantai-iltana saavuin bussilla Muxiasta Santiago de Compostelaan. Aioin yöpyä isossa Seminario Menor Alberguessa, jossa olin viettänyt pari yötä 7 vuotta sitten. En ollut varmistanut sen aukioloa ja pettymyksekseni se oli suljettu. Nyt tuli hätä käteen, mistä löytäisin majoituksen, kun alkoi olla jo kovin myöhä. Jälleen pyyntö ylhäälle ja edullinen oma huone löytyi puolen kilometrin päästä katedraalista. Aamulla lähdin kohti samaa hotellia, jossa olin ollut jo viikkoa aiemmin ja varannut huoneen lauantaille, mutta joka perjantaiksi oli loppuunmyyty. Katedraalin kohdalla vastaan tuli kukas muu kuin Jesus vaimonsa Nievesin kanssa. Taas halailtiin, myös Nievesin kanssa. Hän oli tullut juhlimaan Jesuksen paluuta vaellukselta. Kovasti siinä puhuivat, enkä nytkään ymmärtänyt kuin murto-osan, mutta kivaa oli. Sen jälkeen vein rinkkani hotellille ja suunnistin katedraalin klo 12 juhlavaan messuun. Ehtoollisen jälkeen messun kohokohta on suuren suitsutusas
Lue lisää

Perillä Santiago de Compostelassa

Kuva
Tänään oli se mahtava päivä, kun saavuin 32 vaellus- ja yhden lepopäivän jälkeen Santiago de Compostelaan. Kolme tuntia vaelsimme Tomin kanssa vesisateessa. Olin pontsosta huolimatta märkä. Pyhiinvaeltajien toimistossa kännykällä rekisteröinnissä oli vaikeuksia, kun puhelin oli kostea ja hengityssuojaimen vuoksi silmälasit huurussa. Äheltämisen jälkeen onnistuin ja sain odotusnumeron ja pian todistuksen (Compostelan) vaelluksestani. Olen kertonut matkani aikana tapahtuneista "yhteensattumista", joita itse pidän merkkeinä siitä, että minua on johdatettu vaelluksella. Kun saavuimme katedraalin aukiolle, välittömästi minua tuli tervehtimään Jose. Hän oli se ystävällinen espanjalainen, joka Burgosista tarjosi oman alapetinsä minulle ja otti itselleen minulle annetun yläpedin. En ollut nähnyt häntä lähes kahteen viikkoon ja nyt juuri riemukkaimmalla hetkellä hän oli siinä. Eikä siinä kaikki. Kävimme Tomin kanssa syömässä Burger Kingissä ennen me
Lue lisää

Enää vajaat 100 km Santiagoon

Kuva
Tänä aamuna lähdin kävelemään Sarriasta jo klo 7.50. Alkumatkan tein taskulampun valossa. Havaitsin pari päivää sitten, että olin tehnyt virheen laskuissani ja tarvitsen kiriä yhden päivän verran, jotta ennättäisin sunnuntaina Santiagoon ja maanantaina ekstana kohti Finisterraa (maan loppua) ja Muxiaa. Tämä ylimääräinen ja haaveilemani reitti on noin 100 km ja vie Atlantin rannalle kauniisiin maisemiin. Tarkoitukseni on palata sieltä Santiagoon lauantaina 30.10. Kuljin aamupäivän yksin, kuten olen koko vaelluksen ajan halunnut. Tarvitsen aikaa rukoukseen, hiljentymisen ja asioiden pohtimiseen. Kerroin sen Tomille ja Stevelle ja heidänkin mielestään tämä menettely on oikein hyvä. Puolen päivän jälkeen kuljimme jälleen yhdessä. Matkalla ohitimme 100 km:n pylvään ja nyt matkaa Santiagoon on enää noin 85 km. Huomenna Steve jää pois vauhdista, kun hänen jaloissaan on ongelmia. Minä ja Tom aiomme vaeltaa 32 km. Eilen osallistuin jälleen Tomin kanssa messuu
Lue lisää